Siirry sivun sisältöön
Siirry hakuun

Suomen toimintaympäristö

Makrotalous

Valtiovarainministeriön katsauksen mukaan viimeisimmät tiedot toteutuneesta kehityksestä ja talouden toimijoiden odotuksia mittaavista kyselyistä viittaavat maltillisen kasvun käynnistymiseen euroalueella. Suomen bruttokansantuotteen supistuminen pysähtyi keväällä 2013, mutta kasvua ei ole tapahtunut loppuvuonna.

Valtiovarainministeriön joulukuun arvion mukaan Suomen bruttokansantuote laski 1,2 prosenttia vuonna 2013. Talouden uskotaan kääntyvän hitaaseen kasvuun vuoden 2014 aikana. Vuodelle 2014 ennustettu 0,8 prosentin kasvu perustuu ulkomaankaupan piristymiseen. Vuoden 2015 kasvuksi ennustetaan 1,8 prosenttia. Alkavaa kasvua tukee euroalueen elpyminen, Suomen tärkeimpien vientimaiden talouskasvun vahvistuminen ja teollisuus- ja palvelutuotannon kääntyminen kasvuun.

Suomen vienti näyttää kääntyneen kasvuun loppuvuodesta 2013, mutta koko vuoden aikana viennin arvioidaan laskeneen 0,8 prosenttia. Vuonna 2014 viennin ennustetaan kasvavan 3,6 prosenttia. Kasvu perustuu Suomen tärkeimpien vientimaiden talouskasvun vahvistumiseen ja maailmankaupan piristymiseen.

Tuonnin arvioidaan laskeneen 1,6 prosenttia vuonna 2013. Tuonnin ennustetaan lähtevän 2 prosentin kasvuun viennin vahvistuessa vuonna 2014. Heikko kulutuksen kasvu ja investointien vähentyminen hidastavat tuonnin kehitystä.

Yksityisen kulutuksen arvioidaan laskeneen 0,6 prosenttia vuonna 2013. Taustalla olivat reaalitulojen heikko kehitys ja epävarmuuden lisääntyminen. Vuonna 2014 yksityisen kulutuksen ennakoidaan kasvavan vain 0,2 prosenttia, koska työllisten määrä edelleen laskee ja reaalitulojen kehitys on heikkoa.

Työllisyystilanne heikkeni vuoden 2013 aikana. Työttömyysasteen arvioidaan nousseen 8,2 prosenttiin vuoden 2013 aikana. Vuonna 2014 työttömyysasteen ennustetaan kasvavan 8,4 prosenttiin, johtuen heikentyneistä kasvunäkymistä, kotimaisen kysynnän heikkoudesta ja työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmista.

Transaktiomarkkina

Kiinteistöjen transaktiomarkkina vuonna 2013 oli ensimmäiset kolme neljännestä erittäin vaisu ja transaktiovolyymi näytti jäävän selvästi alle edellisen vuoden tason. Viimeisellä neljänneksellä kaupankäynti oli varsin vilkasta transaktiovolyymin ollessa KTI:n mukaan 1,13 miljardia euroa. Koko vuoden transaktiovolyymiksi muodostui noin 2,38 miljardia euroa, joka on 11 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012 (2,14 mrd euroa).

Pääkaupunkiseudun kauppojen osuus volyymistä oli 69 prosenttia. Asuntoportfoliot ja hoivakotikiinteistöt kasvattivat suosiotaan sijoituskohteena ja kattoivat volyymistä kolmanneksen. Ulkomaisten ostajien osuus oli noin 30 prosenttia, joka on noin 7 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä vuonna.

Kaupankäynnin odotetaan hieman lisääntyvän vuonna 2014 alkavan talouskasvun myötä. Alkuvuonna on vireillä muutamia merkittäviä kiinteistökauppoja ja markkinoiden uskotaan aktivoituvan myös sekundääristen kohteiden osalta.

Toimistotilamarkkina

Pääkaupunkiseudulla vuonna 2012 alkanut toimistojen vajaakäytön kasvu jatkui myös vuonna 2013. Vajaakäytön kasvun takana olivat heikkona jatkunut taloustilanne ja valmistuneiden toimistokohteiden tuoma lisätarjonta. Catellan mukaan vuoden 2013 lopussa pääkaupunkiseudun toimistoista oli tyhjänä 12,4 prosenttia. Nousua vuodessa tuli siten 1,4 prosenttiyksikköä.

Vajaakäytön kasvun uskotaan hidastuvan vuoden 2014 aikana, koska uudiskohteita on valmistumassa vähemmän ja alkava talouskasvu lisännee kysyntää.

Helsingin ydinkeskustassa vajaakäyttöaste nousi alkuvuoden 2013 aikana 7,9 prosenttiin, mutta kasvu taittui vuoden toisella puoliskolla. Vuoden 2013 lopussa vajaakäyttöaste oli 7,3 prosenttia, joka on 0,9 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2012. Koko keskusta-alueen vajaakäyttö nousi vuoden aikana 5,4 prosenttiin.

Catellan mukaan vuoden 2013 loppupuolella Helsingin ydinkeskustan markkinavuokratasojen nousu pysähtyi. Muilla tärkeimmillä toimistoalueilla vuokratasojen lasku pysähtyi ja vuokrat pysyivät alkuvuoden 2013 tasoilla. Vuodelle 2014 ennustetun heikon talouskasvun ei uskota muuttavan nykyistä tilannetta.

Helsingin keskustan toimistojen vuokrataso uusissa sopimuksissa oli vuoden 2013 lopussa keskimäärin noin 318 €/m2/vuosi. Parhaiden tilojen vuokrat olivat 369 €/m2/vuosi. Koko pääkaupunkiseudun vuokrataso vaihteli välillä 120–369 €/m2/vuosi.

Pääkaupunkiseudulle valmistui vuoden 2013 aikana noin 82 000 neliömetriä uutta toimistotilaa. Edelleen rakenteilla on noin 90 000 neliömetriä toimistotilaa, josta vuonna 2014 valmistuu noin 50 000 neliömetriä.

Heikko taloustilanne näkyi myös Tampereella, Turussa ja Oulussa vajaakäytön lisääntymisenä vuoden 2013 aikana. Vuoden 2013 lopussa vajaakäyttöaste oli Tampereella 9,4 prosenttia, Turussa 9,6 prosenttia ja Oulussa 8,5 prosenttia. Vuokratasot hieman nousivat huolimatta vajaakäytön lisääntymisestä. Turussa vuokrataso vaihteli välillä 156–192 €/m2/vuosi, Tampereella välillä 156–204 €/m2/vuosi ja Oulussa välillä 144–180 €/m2/vuosi.

Liiketilamarkkina

Pääkaupunkiseudun liiketilojen käyttöaste laski hieman vuonna 2013, mutta tilatarjonta on edelleen niukkaa. Käyttöasteen arvioidaan säilyvän korkealla tasolla pääkaupunkiseudun muuttovoittoisuuden, talouskasvun alkamisen ja uuden tarjonnan rajallisuuden ansiosta myös vuonna 2014. Pääkaupunkiseudulle valmistui vuonna 2013 noin 26 000 neliömetriä uutta tilaa ja rakenteilla on noin 55 000 neliömetriä liiketilaa.

Vuonna 2013 liiketilojen vajaakäyttöaste pääkaupunkiseudulla oli 3,5 prosenttia, Turussa 5,9 prosenttia, Tampereella 2,7 prosenttia ja Oulussa 2,7 prosenttia.

Pääkaupunkiseudun vajaakäyttöaste oli vuonna 2012 2,8 prosenttia, joten vuoden 2013 aikana nousua kertyi 0,8 prosenttiyksikköä. Liiketilojen vajaakäytön uskotaan pysyvän vakaana vuonna 2014.

Helsingin ydinkeskustan liiketilojen vuokratason nousu pysähtyi vuoden 2013 aikana. Vuokrataso oli sama kuin vuotta aiemmin eli 900–1 920 €/m2/vuosi. Myös muissa isoissa kaupungeissa vuokratasot pysyivät lähes ennallaan. Turussa liiketilojen vuokratasot liikkuivat välillä 480–960 €/m2/vuosi, Tampereella välillä 600–960 €/m2/vuosi ja Oulussa 480–1 020 €/m2/vuosi.

Logistiikkatilamarkkina

Pääkaupunkiseudun logistiikkatilamarkkinat olivat vuonna 2013 vakaat ja hiljaiset. Vuokrataso oli vuoden 2013 lopussa sama kuin vuotta aiemmin eli keskimäärin noin 106 €/m2/vuosi.

Vajaakäyttöaste nousi hieman ollen vuoden vaihteessa 6,1 prosenttia. Uutta tilaa tuli markkinoille noin 21 000 neliömetrin verran ja rakenteilla on noin 42 000 neliömetriä logistiikkatilaa.

Kaksi vuotta kestänyt viennin ja tuonnin supistuminen näkyy nyt kasvaneessa vajaakäytössä. Vuodelle 2014 ennustetun viennin ja tuonnin kasvun toteutuessa voivat logistiikkatilamarkkinan tunnusluvut kohentua vielä vuoden loppupuolella.

 

Lähteet:

Valtiovarainministeriö
Catella Property Group
KTI Kiinteistötieto Oy